Study Guide

Objective

Brändääminen on kokemusmarkkinointia, joka pitää sisällään tietynlaisia yrityksen päätöksiä koskien asiakkaan kokemuksia tuotteesta, palvelusta tai yrityksestä itsestään. Kurssilla perehdytään brandistrategian rakentamiseen sekä teoreettisesta että käytännönläheisestä näkökulmasta. Brändistrategian avulla yritys sitoutuu asiakkaisiin ja sen avulla vahvistetaan bränditietoisuutta kohti brändiuskollisuutta. Opiskelija ymmärtää, miten brändityö toimii yrityksen strategisena työkaluna. Opiskelija oppii identifioimaan, analysoimaan ja ratkaisemaan brändäykseen liittyviä tavoitteita. Hänelle kehittyy kyky vertailla ja hyödyntää bränditeorioita ja teoreettisia viitekehyksiä käytännönläheisesti linkitettyina tiettyihin brändäyksen tavoitteisiin.

Content

Tunnesitoutuminen, tiedostaminen ja brändit
Brändien symboliset ja kulttuuriset merkitykset
Brändi-identiteetti, brändi-imago, brändilupaus, brändipääoma
Brändinrakentamisen prosessit ja mallit
Brandistrategian luominen ja brandijohtaminen
Nykyiset trendit, megatrendit ja käytänteet brändityössä

Location and time

2. vuosikurssi, markkinoinnin suuntautumisopinnot

Materials

Kurssikirjallisuus ilmoitetaan tarkemmin kurssin alussa.

Rosenbaum-Elliott, R., Percy, L. & Pervan, S. 2011. Strategic Brand Management. Oxford University Press.
Keller, K.L. 2008. Strategic Brand Management. Building, Measuring, and Managing Brand Equity. 3rd ed. Pearson

Teaching methods

Lähiopetus
Vierailevat luennoitsijat
Työelämälähtöinen projekti
Vertaispalaute

Employer connections

Työelämälähtöinen Case-projekti

Exam schedules

Blogi

Completion alternatives

Lähiopetukseen osallistuminen, itsenäiset tehtävät ja ryhmätehtävät

Student workload

2*2h viikossa lähiopetus, itsenäinen opiskelu

Evaluation scale

0 - 5

Assessment criteria, excellent (5)

Opiskelija osaa kuvailla brändistrategian käsitteiden ja elementtien sisältöjä monipuolisesti ja asiantuntevasti. Hän kykenee arvioimaan laaja-alaisesti tehtyjä strategisia valintoja ja niiden pohjalta saavutettua lopputulosta sekä tulevaisuuden näkymiä erimerkkiyritysten osalta, ja vertailemaan eri vaihtoehtoja käytännön tilanteissa sekä reflektoimaan oppimaansa. Annettujen tehtävien ratkaisuissa näkyy monipuolinen perehtyneisyys asiaan.

Assessment criteria, good (3)

Brandistrategian käsitteiden käyttö ja hyödyntäminen on johdonmukaista ja kokonaisuuksien jäsentäminen on loogista. Opiskelija osaa myös hyödyntää ja soveltaa keskeisiä pääkäsitteitä ja –elementtejä analysoidessaan tai ratkaistessaan käytännön case-tilanteita ja tehtäviä.

Assessment criteria, satisfactory (1)

Opiskelija kykenee pääpiirteissään kuvaamaan aihealueen peruskäsitteet ja niiden sisällöt. Aihealueen kokonaisuuden hahmottaminen ja käsitteiden käyttö on puutteellista. Opiskelija hyödyntää tehtävänratkaisussa tarvittavia käsitteitä jossain määrin, käsitteiden käyttö sovellustehtävissä onnistuu joiltain osin

Assessment methods and criteria

Tuntiaktiivisuus ja blogin sisältö
Ryhmätyötehtävät
Case-projekti, loppuesitys ja projektiraportti

Assessment criteria, fail (0)

Ei suorita vaadittuja tehtäviä
Ei osallistu lähiopetukseen

Assessment criteria, excellent (5)

Opiskelija osaa kuvailla brändistrategian käsitteiden ja elementtien sisältöjä monipuolisesti ja asiantuntevasti. Hän kykenee arvioimaan laaja-alaisesti tehtyjä strategisia valintoja ja niiden pohjalta saavutettua lopputulosta sekä tulevaisuuden näkymiä erimerkkiyritysten osalta, ja vertailemaan eri vaihtoehtoja käytännön tilanteissa sekä reflektoimaan oppimaansa. Annettujen tehtävien ratkaisuissa näkyy monipuolinen perehtyneisyys asiaan.

Toteutuksen arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Brandistrategian käsitteiden käyttö ja hyödyntäminen on johdonmukaista ja kokonaisuuksien jäsentäminen on loogista. Opiskelija osaa myös hyödyntää ja soveltaa keskeisiä pääkäsitteitä ja –elementtejä analysoidessaan tai ratkaistessaan käytännön case-tilanteita ja tehtäviä.

Assessment criteria, satisfactory (1)

Opiskelija kykenee pääpiirteissään kuvaamaan aihealueen peruskäsitteet ja niiden sisällöt. Aihealueen kokonaisuuden hahmottaminen ja käsitteiden käyttö on puutteellista. Opiskelija hyödyntää tehtävänratkaisussa tarvittavia käsitteitä jossain määrin, käsitteiden käyttö sovellustehtävissä onnistuu joiltain osin