Sosionomikoulutus

Yleistä

Sosionomikoulutuksessa suoritetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Sosionomi (AMK) ‑tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta. Opinnot koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävistä harjoitteluista, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä sekä vapaasti valittavista opinnoista.

Ammattitaitoa edistävissä harjoitteluissa opiskelija soveltaa ja syventää oppimaansa käytännön työelämässä. Harjoittelussa, jossa työskennellään alaikäisten lasten kanssa, opiskelijan tulee hankkia itse rikosrekisteriote Oikeusrekisterikeskuksesta. Menettely perustuu lakiin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002).

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa sekä koulutuksen toteutusta säätelevät ammattikorkeakoululaki (932/2014) ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014).

Ammatinharjoittamisoikeus ja laillistaminen

Sosionomi (AMK) ‑tutkinto täyttää sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) mukaiset koulutusvaatimukset. Tutkinnon suorittanut hakee oikeutta harjoittaa sosionomin ammattia laillistettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä lupa- ja valvontavirastolta. Viranomaisen tekemän myönteisen päätöksen jälkeen henkilö on oikeutettu toimimaan sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävissä lain mukaisesti.

Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus

Koulutus antaa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuottavat opinnot. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus perustuu varhaiskasvatuslain (540/2018) 27 §:ään.

Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus edellyttää sosionomi (AMK) ‑tutkintoa, johon sisältyy vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot. Nämä opinnot muodostuvat varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintokokonaisuuksista, varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä suoritetuista harjoitteluista sekä varhaiskasvatuksen alaan liittyvästä opinnäytetyöstä.

Opiskelija voi suunnata ammatillista osaamistaan varhaiskasvatuksen sosionomiksi valitsemalla harjoittelupaikkoja varhaiskasvatuksen toimintaympäristöistä sekä suuntaamalla opinnäytetyönsä varhaiskasvatuksen alaan.

Yhteiset osaamistavoitteet (kompetenssit)

Ammattikorkeakoulut ovat yhteistyössä työelämän edustajien kanssa määritelleet ne valmiudet eli kompetenssit, joita ammattikorkeakoulusta valmistuneen tulisi omata.

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Kompetenssit jaetaan koulutusohjelmakohtaisiin (ammatillisiin) ja yhteisiin kompetensseihin. Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle.
Ammatilliset kompetenssit esitetään opinto-oppaassa erikseen kunkin koulutusohjelman kohdalla.

OPPIMAAN OPPIMINEN
Valmistuva opiskelija tunnistaa osaamisensa ja oppimistapojensa vahvuuksia ja kehityskohteita sekä hyödyntää oppimisessaan yhteisöllisyyden ja digitalisaation mahdollisuuksia.
- arvioi ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan erilaisissa oppimisympäristöissä.
- osaa hankkia, kriittisesti arvioida sekä tarkoituksenmukaisesti soveltaa oman alansa
kansallista ja kansainvälistä tietoperustaa ja käytäntöjä.
- ottaa vastuuta myös ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta

TYÖELÄMÄSSÄ TOIMIMINEN
Valmistuva opiskelija omaa monipuoliset työelämävalmiudet ja osaa toimia alansa työyhteisöissä
- osaa toimia rakentavasti työyhteisössä ja edistää omaa ja työyhteisön hyvinvointia.
- osaa toimia ammatillisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
- hyödyntää teknologian ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia omassa työssään.
- ymmärtää muuttuvan työelämän kompleksisuuden ja omaa resilienssiä muuttuvissa
työelämän tilanteissa.
- omaa valmiudet yrittäjämäiseen toimintatapaan

EETTISYYS
Valmistuva opiskelija toimii ammattialan eettisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti huomioiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet.
- kykenee vastaamaan omasta toiminnastaan ja sen seurauksista ja reflektoimaan niitä alansa ammattieettisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti.
- ottaa toiset huomioon ja edistää tasa?arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta.
- huomioi toiminnassaan moninaisuuden ja saavutettavuuden toteutumista.
- ymmärtää hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja toimii niiden mukaisesti.
- kykenee eettisiin arvoihin perustuvaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

KESTÄVÄ KEHITYS
Valmistuva opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet, edistää niiden toteutumista sekä toimii vastuullisesti ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä.

- osaa käyttää omaan alaansa liittyvää tietoa kestävien ratkaisujen ja toimintamallien
etsimiseen, käyttöönottamiseen ja vakiinnuttamiseen.
- ymmärtää kestävyyshaasteita, niiden keskinäisiä riippuvuuksia sekä asioiden ja
ongelmien monia näkökulmia.

KANSAINVÄLISYYS JA MONIKULTTUURISUUS
Valmistuva opiskelija osaa toimia monikulttuurisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä ja verkostoissa.

- tuntee oman kulttuuritaustansa vaikutuksia toimintaansa ja osaa kehittää
monikulttuurisuutta huomioivia toimintatapoja työyhteisössään.
- osaa seurata ja hyödyntää oman alansa kansainvälistä kehitystä työssään.
- kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään

ENNAKOIVA KEHITTÄMINEN
Valmistuva opiskelija osaa kehittää oman alan tulevaisuutta ennakoivia ratkaisuja soveltaen olemassa olevaa tietoa sekä tutkimus-ja kehittämismenetelmiä.
- ratkaisee ongelmatilanteita luovasti ja uudistaa toimintatapoja yhdessä muiden kanssa.
- osaa työskennellä projekteissa yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa.
- osaa soveltaa kehittämisessä alan olemassa olevaa tietoa ja hyödyntää tutkimus- ja
kehittämismenetelmiä.
- osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja oman
alansa tulevaisuutta ennakoiden.

Koulutuskohtaiset osaamistavoitteet ( kompetenssit)

Sosionomin osaamistavoitteet (kompetenssit)
Hyväksytty 20.4.2023 SOAMKn verkostokokouksessa

1. SOSIAALIALAN EETTINEN OSAAMINEN
- toimii ihmis- ja perusoikeussäädösten, sosiaalialan arvojen ja ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
- ymmärtää oman ihmiskäsityksensä ja arvomaailmansa merkityksen asiakastyössä
- edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta sekä toimii arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa eettisesti perustellusti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla
- ymmärtää kulttuurista moninaisuutta ja toimii vuorovaikutustilanteissa sensitiivisesti
- edistää haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja yhteisöjen asemaa

2. SOSIAALIALAN ASIAKASTYÖN OSAAMINEN
- toimii ammatillisesti ja dialogisesti vuorovaikutustilanteissa ja kykenee reflektoimaan kriittisesti omaa toimintaansa
- suunnittelee, toteuttaa ja arvioi asiakasturvallisen palveluprosessin asiakkaan osallisuutta ja voimavaroja tukien
- tukee tavoitteellisesti yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen kasvua, kehitystä ja arkea erilaisissa elämäntilanteissa
- tunnistaa ja arvioi hyvinvoinnin riski- ja suojatekijöitä sekä soveltaa ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tukemisen menetelmiä
- soveltaa ja arvioi sosiaaliohjauksen työorientaatioita ja menetelmiä asiakas-, ryhmä- ja yhteisötyössä erilaisissa toimintaympäristöissä
- ymmärtää psykososiaalisen tuen merkityksen ja osaa toimia erilaisissa asiakkaan muutos- ja kriisitilanteissa
- toteuttaa ja dokumentoi asiakastyötä asiakaslähtöisesti digitaalisessa toimintaympäristössä huomioiden tietoturva ja -suojavaatimukset
- käyttää toiminnassaan hyvinvoinnin edistämisen, varhaisen tuen ja kuntouttavaa työotetta

3. SOSIAALIALAN PALVELUJÄRJESTELMÄOSAAMINEN
- jäsentää hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen liittyviä alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä haasteita sekä niiden vaikutuksia sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluihin
- tuntee alan juridisen säädöspohjan ja toimii keskeisen lainsäädännön mukaisesti
- tuntee hyvinvointialueiden, kuntien, yksityisen ja kolmannen sektorin sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää sosiaaliturvan toimintaperiaatteet
- toteuttaa kokonaisvaltaista palveluohjausta ja ymmärtää palveluohjauksen merkityksen
- toimii aktiivisena sosiaalialan asiantuntijana asiakkaan edun mukaisesti monitoimijaisessa verkostoyhteistyössä

4. KRIITTINEN JA OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ YHTEISKUNTAOSAAMINEN
- arvioi yhteiskunnallisten ilmiöiden ja valtarakenteiden merkitystä sekä niiden vaikutusta yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen mahdollisuuksiin toimia yhteiskunnassa
- analysoi eriarvoisuutta, huono-osaisuutta sekä hyvinvointia tuottavia rakenteita
ja prosesseja sekä ehkäisee marginalisoitumista
- tuntee julkishallinnollisen päätöksentekojärjestelmän toimintaperiaatteet ja osaa toimia niiden mukaan asiakkaan etua ajaen
- edistää asiakkaiden, asiakasryhmien ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä kykenee yhteiskunnalliseen rakenteelliseen vaikuttamistyöhön
- edistää omaehtoista toimijuutta osana kansalaisyhteiskuntaa

5. TUTKIMUKSELLINEN KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIO-OSAAMINEN
- kykenee ennakoivaan ja innovatiiviseen ongelmanratkaisuun sosiaalialan
kehittämisessä
- kehittää asiakaslähtöisesti sekä tutkimus- ja kokemustietoa hyödyntäen asiakastyön käytäntöjä, menetelmiä ja palveluprosesseja
- suunnittelee, toteuttaa ja arvioi sosiaalialan kehittämishankkeita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
- soveltaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmiä sekä tuottaa ja analysoi tietoa
hyvinvoinnin edistämiseksi
- toimii tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä kestävän kehityksen ja tutkimuseettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti

6. TYÖYHTEISÖ-, JOHTAMIS- JA YRITTÄJYYSOSAAMINEN
- toimii monialaisissa tiimeissä ja työyhteisöissä sekä tunnistaa alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen mahdollisuudet
- työskentelee työyhteisön esihenkilönä ja jäsenenä sosiaalisesti, eettisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
- tuntee keskeisen työlainsäädännön ja edistää omaa ja työyhteisön työhyvinvointia ja
työturvallisuutta
- tunnistaa itsensä johtamisen ja työyhteisön johtamisen merkityksen osana työn hallintaa ja organisointia sekä oman asiantuntijuuden kehittymistä ja urasuunnittelua
- arvioi työn laatua ja tuloksia sekä ymmärtää strategian sekä talous-, tieto- ja henkilöstöjohtamisen merkityksen organisaation toiminnassa
- osoittaa yrittäjämäistä asennetta ja tuntee sosiaalialan yritystoiminnan periaatteet

Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit
Hyväksyty SOAMKn työvaliokunnan kokouksessa 12.12.2023.

1. EETTINEN OSAAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
- toimii lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti edistäen varhaiskasvatuksessa olevan lapsen, lapsiryhmien ja perheiden toimijuutta, osallisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, turvallisuutta ja kestävää elämäntapaa
- ymmärtää lasten ja perheiden moninaisuutta ja tukee lapsia inklusiivisten periaatteiden mukaisesti
- toimii varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja niissä kirjattujen arvojen mukaisesti sekä edistää työssään kansallista lapsistrategiaa varhaiskasvatukseen soveltuvin osin
- reflektoi ammatillista toimintaansa osana moniammatillista työyhteisöä
toimii sosiaalialan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti ja Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelmaan (2021–2030) kirjattujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten eettisen osaamisen mukaisesti
- ymmärtää yksityisyyden- ja tietosuojan sekä vaitiolovelvollisuuden periaatteet ja osaa toteuttaa niitä toiminnassaan
- ymmärtää ja arvostaa kielellistä, kulttuurista ja katsomuksellista moninaisuutta

2. ASIAKASTYÖN OSAAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
- ymmärtää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen lähtökohdat, lapsuuden merkityksen ja osaa tukea lapsen laaja-alaista osaamisen kehittymistä
- suunnittelee, toteuttaa, dokumentoi ja arvioi varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa yhteistyössä muun henkilöstön kanssa osana moniammatillista tiimiä. Osaa hyödyntää sosiaalipedagogista työotetta lasten ja perheiden kanssa tehtävässä työssä
- hallitsee ja toteuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja didaktiikkaa lapsen laaja-alainen osaaminen huomioiden Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti
- ymmärtää leikin merkityksen keskeisenä toimintatapana oppimiselle, kehitykselle ja hyvinvoinnille
- soveltaa osallistavia ja yhteisöllisiä pedagogisia menetelmiä lapsen ja lapsiryhmän ohjauksessa ja huoltajien ja perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä
- tunnistaa lasten kulttuuria ja yhteisön ominaispiirteitä ja osaa soveltaa niitä ammatillisessa toiminnassaan
-tuntee ja tunnistaa lasten ja perheiden hyvinvointiin ja voimavaroihin vaikuttavia tekijöitä sekä osaa vahvistaa niitä tuen eri muotoja käyttämällä
- vastaa kulttuurisen moninaisuuden huomioon ottamisesta lasten ja perheiden tukemisessa
- tukee lasten ja perheiden vertaistoimintaa ja omaehtoisen yhteisöllisyyden rakentumista
- toteuttaa ja dokumentoi asiakastyötä lasten ja huoltajien osallisuus huomioiden varhaiskasvatuksen digitaalisissa toimintaympäristöissä ja järjestelmissä huomioiden tietoturva ja -suojavaatimukset.


3. VERKOSTO- JA PALVELUJÄRJESTELMÄOSAAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
- toimii varhaiskasvatuksen ja sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden monialaisessa yhteistyössä ja vastaa lapsiryhmän osalta erityisesti perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, varhaisesta tuesta ja ehkäisevän lastensuojelutyön suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä
- tuntee varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot, lasten ja perheiden hyvinvoinnin varmistavat palvelut ja tunnistaa näiden tarpeen ja ohjaa lapsia ja perheitä monialaisessa palvelujärjestelmässä
- ymmärtää varhaiskasvatuksen merkityksen sekä kasvatus- ja opetuspalveluna että
ennaltaehkäisevänä ja varhaisen tuen palveluna osana kuntien, yksityisten palveluntuottajien, kolmannen sektorin toimijoiden ja hyvinvointialueiden palveluverkostoa (esim. perhekeskus)

4. KRIITTINEN JA OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ YHTEISKUNTAOSAAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
- ymmärtää varhaiskasvatukseen liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tunnistaa valtarakenteita kriittisesti tarkastellen ja yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttaen
- tarkastelee lasta yksilönä, yhteisönsä jäsenenä ja osallisena yhteiskunnassa edistäen lasten ja perheiden kuulluksi tulemista ja osallisuutta varhaiskasvatuksessa sekä yhteiskunnassa ekososiaalisen periaatteen mukaisesti
- edistää lasten, huoltajien ja perheiden omaehtoista toimijuutta osana kansalaisyhteiskuntaa ennalta ehkäisten syrjäytymistä ja huono-osaisuutta

5. TUTKIMUKSELLINEN KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIO-OSAAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
- ymmärtää ammatillisuuden muuttuvan ja kehittyvän luonteen oman osaamisensa ylläpitämisessä sekä varhaiskasvatuksen kehittämisessä
- hyödyntää ajantasaista tutkimus- ja kehittämistietoa varhaiskasvatusta ja sen pedagogiikkaa kehitettäessä
- kehittää yhdessä lasten, huoltajien ja henkilöstön sekä muiden varhaiskasvatukseen keskeisesti liittyvien toimijoiden kanssa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, varhaiskasvatustoimintaa, toimintakulttuuria ja monialaista yhteistyötä
- tunnistaa keskeisiä varhaiskasvatuksen laatutekijöitä ja toimii kasvatusyhteisön yhteisen laadun arvioinnissa ja kehittämisessä

6. TYÖYHTEISÖ-, JOHTAMIS- JA YRITTÄJYYSOSAAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
- soveltaa työntekijyys-, johtajuus- ja tiimityötaitoja toimiessaan osana varhaiskasvatuksen moniammatillista työyhteisöä
- vahvistaa monialaista verkostoyhteistyötä
- ymmärtää työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen vaikuttavia osatekijöitä niitä edistäen
tukee ja ohjaa lapsiryhmän henkilöstöä sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden, erityisesti perhetyön ja ehkäisevän lastensuojelun tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä
- työskentelee sosiaalisesti, kulttuurisesti, eettisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
- arvioi varhaiskasvatustyön laatua ja tuloksia sekä ymmärtää eri kunta-, järjestö- ja
yritysorganisaatioiden strategioiden sekä talous-, tieto- ja henkilöstöjohtamisen merkityksen varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä

Vuositeemat

Koulutuksen vuositeemat

1. vuosikurssi: Tutustuminen sosionomin työhön ja sosiaalialaan
Opiskelija perehtyy sosionomin työn perusteisiin ja asiakastyön lähtökohtiin. Hän oppii ymmärtämään työn eettisen merkityksen sekä moniammatillisen yhteistyön roolin asiakastyössä ja ohjauksessa. Lisäksi opiskelija omaksuu ammattikorkeakouluopinnoissa tarvittavat perusvalmiudet.

2. vuosikurssi: Sosionomin osaamisen vahvistaminen
Opiskelija oppii ohjatusti suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan asiakastyötä. Hän tutustuu käytännön työmenetelmiin ja vahvistaa osaamistaan asiakkaiden osallisuuden ja voimavarojen tukemisessa. Samalla sosionomin työn tietoperusta laajenee.

3. vuosikurssi: Kasvu sosionomin asiantuntijuuteen
Opiskelija syventää osaamistaan ja oppii soveltamaan tietojaan ja taitojaan käytännön työssä. Hän kehittää kykyään arvioida omaa toimintaansa ja vahvistaa ammatillista itsereflektiota.

4. vuosikurssi: Sosionomin työn kehittäjä
Opiskelijan ammatillinen toiminta perustuu sosiaalialan tietoperustaan. Hän ymmärtää sosionomin roolin ja vastuun moniammatillisessa työssä sekä ihmisten erilaisten elämäntilanteiden tukemisessa. Opiskelijalle on muodostunut valmiudet kehittää ja tarvittaessa myös johtaa sosiaalialan työtä.

Yleiset tavoitteet ja ammatillinen osaaminen

Sosionomikoulutuksen opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisesti määritellyille ja yhteisesti hyväksytyille ammatillisille osaamisalueille eli kompetensseille. Kompetenssit ovat määritetty ammattikorkeakoulututkintojen yhteisinä kompetensseina. Lisäksi varhaiskasvatuksen sosionomin opintojen ja kelpoisuuteen johtavien opintojen taustalla on huomioitu suositukset varhaiskasvatuksen sosionomin kompetensseista. Kompetenssit ovat kuvattu seuraavassa.