Opinto-opas

Tavoitteet

Brändääminen on kokemusmarkkinointia, joka pitää sisällään tietynlaisia yrityksen päätöksiä koskien asiakkaan kokemuksia tuotteesta, palvelusta tai yrityksestä itsestään. Kurssilla perehdytään brandistrategian rakentamiseen sekä teoreettisesta että käytännönläheisestä näkökulmasta. Brändistrategian avulla yritys sitoutuu asiakkaisiin ja sen avulla vahvistetaan bränditietoisuutta kohti brändiuskollisuutta. Opiskelija ymmärtää, miten brändityö toimii yrityksen strategisena työkaluna. Opiskelija oppii identifioimaan, analysoimaan ja ratkaisemaan brändäykseen liittyviä tavoitteita. Hänelle kehittyy kyky vertailla ja hyödyntää bränditeorioita ja teoreettisia viitekehyksiä käytännönläheisesti linkitettyina tiettyihin brändäyksen tavoitteisiin.

Sisältö

Tunnesitoutuminen, tiedostaminen ja brändit
Brändien symboliset ja kulttuuriset merkitykset
Brändi-identiteetti, brändi-imago, brändilupaus, brändipääoma
Brändinrakentamisen prosessit ja mallit
Brandistrategian luominen ja brandijohtaminen
Nykyiset trendit, megatrendit ja käytänteet brändityössä

Arviointiasteikko

0 - 5

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kuvailla brändistrategian käsitteiden ja elementtien sisältöjä monipuolisesti ja asiantuntevasti. Hän kykenee arvioimaan laaja-alaisesti tehtyjä strategisia valintoja ja niiden pohjalta saavutettua lopputulosta sekä tulevaisuuden näkymiä erimerkkiyritysten osalta, ja vertailemaan eri vaihtoehtoja käytännön tilanteissa sekä reflektoimaan oppimaansa. Annettujen tehtävien ratkaisuissa näkyy monipuolinen perehtyneisyys asiaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Brandistrategian käsitteiden käyttö ja hyödyntäminen on johdonmukaista ja kokonaisuuksien jäsentäminen on loogista. Opiskelija osaa myös hyödyntää ja soveltaa keskeisiä pääkäsitteitä ja –elementtejä analysoidessaan tai ratkaistessaan käytännön case-tilanteita ja tehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija kykenee pääpiirteissään kuvaamaan aihealueen peruskäsitteet ja niiden sisällöt. Aihealueen kokonaisuuden hahmottaminen ja käsitteiden käyttö on puutteellista. Opiskelija hyödyntää tehtävänratkaisussa tarvittavia käsitteitä jossain määrin, käsitteiden käyttö sovellustehtävissä onnistuu joiltain osin