Sairaanhoitajakoulutus johtaa sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoon. Koulutus täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamiselle asettamat vaatimukset. Direktiivin mukaan yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen pituuden tulee olla vähintään kolme vuotta ja sisältää vähintään 4600 tuntia (180 op) opetusta. Suomalainen sairaanhoitajakoulutus (210 op) sisältää lisäksi 30 op hoitotyön opintoja, joilla syvennetään ja laajennetaan osaamista työelämälähtöisesti alueen tarpeen ja ammattikorkeakoulun profiilin mukaisesti.

Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija. Sairaanhoitaja edistää ja ylläpitää terveyttä, ehkäisee ja hoitaa sairauksia sekä lievittää kärsimyksiä. Koulutus valmentaa osaajia, jotka kykenevät työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Sairaanhoitajalla on myös valmiudet kehittää hoitotyötä.

Sairaanhoitaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi potilaan hoitoa yhdessä potilaan, tämän perheen ja yhteisön kanssa. Sairaanhoitaja voi toimia myös tiimin vastuuhenkilönä. Sairaanhoitajalla on valmiudet hyödyntää työssään terveydenhuollon teknologiaa ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Kansainvälistyvässä maailmassa myös hoitoalan toimintaympäristöt kansainvälistyvät ja sairaanhoitaja osaa toimia eri kulttuureista tulevien potilaiden kanssa.
Koulutuksen yleisenä tavoitteena on kouluttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon osaavaa ammattihenkilöstöä, joka moniammatillisen yhteistyön osaajana turvaa väestölle yhdenvertaiset ja potilasturvallisuuden takaavat näyttöön perustuvat hoitotyön palvelut. Sairaanhoitajan osaaminen perustuu monitieteiseen, alati uudistuvaan ja laaja-alaiseen tietoperustaan, käytännölliseen osaamiseen sekä sosiaalisiin taitoihin.

Sairaanhoitajan hankittava osaaminen
Sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssit jakautuvat kaikille koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin (Arene ry) sekä valtakunnallisesti yhtenäisiin koulutuskohtaisiin kompetensseihin (Eriksson ym. 2015). Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutuksille yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys vaihtelevat eri ammateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yhteisiä kompetensseja ovat oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen sekä kansainvälistymisosaaminen. Yhteisten kompetenssien arviointi toteutuu koulutuskohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä.

Sairaanhoitajakoulutuksen alakohtaiset kompetenssit pohjautuvat Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hankkeen (2014) tuloksiin (Eriksson ym. 2015).
Kompetenssit ovat:
1. Oppimisen taidot
2. Työyhteisöosaaminen
3. Innovaatio-osaaminen
4. Kansainvälistymisosaaminen
5. Asiakaslähtöisyys
6. Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus (yhdistetty yhteinen kompetenssi "eettinen osaaminen ja vastuullisuus")
7. Johtaminen ja yrittäjyys
8. Kliininen hoitotyö
9. Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko
10. Ohjaus- ja opetusosaaminen
11. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
12. Sosiaali - ja terveydenhuollon toimintaympäristö
13. Sosiaali - ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus
Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa sekä kieliopintoina. Englanninkielistä opetusta toteuttavat myös kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa olevat yhteistyökumppaneiden opettajat. Lisäksi opiskelijat osallistuvat kansainväliseen vaihtoon ja myös erilaisiin kotikansainvälistymistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainvälisten opiskelijoiden tutorointiin. Kansainvälistymistavoitteiden saavuttamiseksi kotikansainvälistäminen on osa opintoja ja opiskelijalla on mahdollisuus vähintään kolmen kuukauden vaihto-opiskeluun ulkomailla.

Sairaanhoitajakoulutuksen rakenne:
1) perus- ja ammattiopinnot 115 op sisältäen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät 5 op
2) vapaasti valittavat opinnot 5 op
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 90 op sisältäen opinnäytetyön 15 op ja kypsyysnäytteen

Perus- ja ammattiopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä sairaanhoitotyön asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä saa edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Sairaanhoitajan koulutuksessa opiskelija voi syventää osaamista jollakin hoitotyön alalla (30 op) viimeisen lukukauden aikana.
Opintojen tavoitteena on myös, että opiskelija hallitsee ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014, 7§) vaadittavan kielitaidon, joka ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä otetaan huomioon mitä valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) 15§-19§ :ssä säädetään. Englannin kieliopinnot on opetussuunnitelmassa integroitu kahteen opintojaksoon, joissa kielen oppimista arvioidaan. Ruotsin kieliopinnot toteutetaan yhteen opintojaksoon integroituna kokonaisuutena. Suomen kielen viestintäosaaminen kehittyy koko koulutuksen ajan ja sitä arvioidaan vuosittain eri opintojaksoissa (kompetenssimatriisi).

Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää ammatillista osaamista. Vapaasti valittavia opintoja voi toteutua hankkeissa, projektiopinnoissa ja innovaatiotoiminnassa. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää muiden koulutuksien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia.

Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutuu sairaanhoitajan tutkinnossa 90 opintopisteen laajuisena, josta 15 op toteutuu työelämän toimeksiantamana opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tavoitteena on, että kehittää valmiuksia soveltaa tietoja ja taitoja ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyön toteutuksessa on mahdollisuus monialaiseen ja koulutuksien väliseen yhteistyöhön. Opetussuunnitelmassa on tehty opiskelijan oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijan ammatillinen kasvu perehtyjästä kehittäjäksi. Opetussuunnitelma rakentuu lukukausien mukaisista opintojaksoista ja teemoista. Opintojaksojen osaamistavoitteet ja teemojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuosi- ja lukukausiteemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

1. vuosikurssi Hoitotyöhön perehtyjä
Opiskelija perehtyy hoitotyön perusteisiin sekä ymmärtää monitieteellisen tiedon merkityksen ammatillisen osaamisen lähtökohtana.

2. vuosikurssi Kliinisen hoitotyön osaaja
Opiskelija pystyy ohjattuna suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan asiakkaan/ potilaan kokonaishoitoa yhdessä asiakkaan/potilaan ja hänen läheistensä kanssa hoitotyön arvojen ja periaatteiden ohjaamana. Opiskelija laajentaa hoitotyössä tarvittavaa monitieteistä tietoperustaa.

3. vuosikurssi Hoitotyön soveltaja
Opiskelija toimii kehittävän työotteen mukaisesti näyttöön perustuvassa hoitotyössä yksilö-, perhe-, ryhmä- ja yhteisötasolla.

4. vuosikurssi Hoitotyön kehittäjä
Opiskelijan ammatillista päätöksentekoa ohjaa monitieteinen tietoperusta ja hän kykenee kehittämään näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Opiskelija ymmärtää vastuunsa itsensä ja alan kehittämisessä sekä moniammatillisissa ja – alaisissa yhteisöissä. Opiskelija käyttää paikallisen päätöksenteon vaikuttamiskanavia väestön terveydenedistämisessä.