Insinöörikoulutukset johtavat tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon, josta käytetään insinöörin (AMK) nimikettä. Opintojen laajuus on 240 opintopistettä. Opinnot kestävät noin 4 vuotta.
Koulutuksessa keskitytään teollisuuden tuotantomenetelmiin, koneisiin ja prosesseihin. Koulutus luo pohjan suunnittelu-, käyttö-, laatu- ja materiaalihallintotehtäviin. Koulutus on käytännönläheistä ja siinä perehdytään tuotantoprosessien hallintaan alusta aina tuotteen valmistumiseen saakka.
Opiskelua tukevat alalla käytössä olevat suunnitteluohjelmistot tuotteen suunnittelusta tuotannon virtuaali¬mallinnukseen sekä käytännön toteutus- ja harjoitteluympäristönä automaatio-, tuotanto- ja testaus¬laboratoriot monipuolisine koneineen ja laitteineen.
Kaivannaistekniikan suuntautumisvaihtoehdoissa tarjotaan opintoja yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnoissa saadaan läpileikkaus kaivosten erilaisiin raaka-aineisiin ja prosesseihin koko kaivoksen elinkaarelta, ja niissä käydään läpi kaivosten lupakäytäntöjä, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, sekä alan työturvallisuutta.
1. Vuosi. Oppiminen tekniikan perusosaajaksi
Opiskelija hahmottaa kone- ja tuotantotekniikan olennaisia tekijöitä, joihin tuotannollinen toiminta perustuu sekä hankkii tietoja ja taitoja, joilla näitä perustekijöitä hallitaan.
2. Vuosi. Tietojen syventäminen automaation osaajaksi
Opitaan tuotannon tehostamisen, käytettävyyden ja luotettavuuden tekniikoita taloudellisesti kannat-tavan toiminnan aikaansaamiseksi sekä kehitytään kommunikointi- ja ryhmätyötaidoissa.
3. Vuosi. Erikoistuminen tuotannon taitajaksi
Hankitaan tietyn alueen erikoisosaaminen sekä laajennetaan osaamista tuotannon hallitsemiseksi ja kehittämiseksi.
4. Vuosi. Osaamisen viimeistely insinööriksi
Opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen sekä näkemyksen avartaminen työelämässä.
Ammattikorkeakoulut ovat yhteistyössä työelämän edustajien kanssa määritelleet ne valmiudet eli kompetenssit, joita ammattikorkeakoulusta valmistuneen tulisi omata.
Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Kompetenssit jaetaan koulutusohjelmakohtaisiin (ammatillisiin) ja yhteisiin kompetensseihin. Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle.
Ammatilliset kompetenssit esitetään opinto-oppaassa erikseen kunkin koulutusohjelman kohdalla.
OPPIMISEN TAIDOT
- osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan
- osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
- kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta
EETTINEN OSAAMINEN
- kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista
- osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään
- osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
- osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita
- kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN
- osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia
- osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
- osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä
- kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
- osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa
- kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
- omaa valmiuksia yrittäjyyteen
INNOVAATIOOSAAMINEN
- kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen
- osaa työskennellä projekteissa
- osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä
- osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja
KANSAINVÄLISTYMISOSAAMINEN
- omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
- kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
- osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia
Konetekninen perusosaaminen
•pystyy hyödyntämään matematiikkaa ja fysiikkaa konetekniikan ilmiöiden kuvaamiseen ja ongelmien ratkaisuun
•tuntee yleisimmät konetekniikassa käytetyt komponentit ja kone-elimet sekä ymmärtää yleisimpien koneiden toimintaperiaatteet
•tuntee konetekniset perusmittaukset
•tuntee energiatekniikan ja - käytön perusteet
Suunnitteluosaaminen
•osaa teknisen dokumentoinnin perusteet ja osaa hyödyntää 3Dmallinnusta suunnittelutyössä
•tuntee yleisimmät rakennemateriaalit ja niiden käyttöominaisuudet
•ymmärtää standardoinnin merkityksen tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa
•osaa huomioida tuotteen koko elinkaaren suunnittelutyössä
•ymmärtää ryhmätyön merkityksen tuotesuunnittelussa ja pystyy toimimaan jäsenenä kansainvälisessä suunnitteluorganisaatiossa
Valmistustekninen osaaminen
•tuntee valmistustekniikan menetelmät, laitteet ja mahdollisuudet
•ymmärtää tuotantojärjestelmien ja - automaation perusteet ja vaikutuksen tuoterakenteeseen
•tuntee logistiikan perusteet
Koneturvallisuusosaaminen
•tietää konedirektiivin vaatimukset suunnittelutyölle
•osaa suunnitella turvallisia ja helppokäyttöisiä laitteita ja rakenteita
Yritystalousosaaminen
•tuntee kannattavan liiketoiminnan edellytykset
•osaa tehdä yksinkertaisia investointilaskelmia
Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen
•osaa hyödyntää matematiikkaa ja fysiikkaa ongelmien ratkaisemisessa
•osaa toimia systemaattisesti ja loogisesti
•tuntee luonnonlakien vaikutukset laitteiden ja rakenteiden toimintaan
Automaatio-osaaminen
•tuntee koneautomaation perusjärjestelmät, komponentit ja laitteet
•osaa suunnitella ja rakentaa automaattisia kokonaisuuksia
Tuotannon osaaminen
•tuntee teollisen tuotannon perustoiminnot
•osaa suunnitella ja ohjata tuotantoa
•tuntee metalliteollisuuden päätuotantomenetelmät, -järjestelmät ja -laitteet
