Terveydenhoitajakoulutus

Yhteiset osaamistavoitteet (kompetenssit)

Ammattikorkeakoulut ovat yhteistyössä työelämän edustajien kanssa määritelleet ne valmiudet eli kompetenssit, joita ammattikorkeakoulusta valmistuneen tulisi omata.

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Kompetenssit jaetaan koulutusohjelmakohtaisiin (ammatillisiin) ja yhteisiin kompetensseihin. Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle.
Ammatilliset kompetenssit esitetään opinto-oppaassa erikseen kunkin koulutusohjelman kohdalla.

OPPIMAAN OPPIMINEN
Valmistuva opiskelija tunnistaa osaamisensa ja oppimistapojensa vahvuuksia ja kehityskohteita sekä hyödyntää oppimisessaan yhteisöllisyyden ja digitalisaation mahdollisuuksia.
- arvioi ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan erilaisissa oppimisympäristöissä.
- osaa hankkia, kriittisesti arvioida sekä tarkoituksenmukaisesti soveltaa oman alansa
kansallista ja kansainvälistä tietoperustaa ja käytäntöjä.
- ottaa vastuuta myös ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta

TYÖELÄMÄSSÄ TOIMIMINEN
Valmistuva opiskelija omaa monipuoliset työelämävalmiudet ja osaa toimia alansa työyhteisöissä
- osaa toimia rakentavasti työyhteisössä ja edistää omaa ja työyhteisön hyvinvointia.
- osaa toimia ammatillisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
- hyödyntää teknologian ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia omassa työssään.
- ymmärtää muuttuvan työelämän kompleksisuuden ja omaa resilienssiä muuttuvissa
työelämän tilanteissa.
- omaa valmiudet yrittäjämäiseen toimintatapaan

EETTISYYS
Valmistuva opiskelija toimii ammattialan eettisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti huomioiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet.
- kykenee vastaamaan omasta toiminnastaan ja sen seurauksista ja reflektoimaan niitä alansa ammattieettisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti.
- ottaa toiset huomioon ja edistää tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta.
- huomioi toiminnassaan moninaisuuden ja saavutettavuuden toteutumista.
- ymmärtää hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja toimii niiden mukaisesti.
- kykenee eettisiin arvoihin perustuvaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

KESTÄVÄ KEHITYS
Valmistuva opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet, edistää niiden toteutumista sekä toimii vastuullisesti ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä.

- osaa käyttää omaan alaansa liittyvää tietoa kestävien ratkaisujen ja toimintamallien
etsimiseen, käyttöönottamiseen ja vakiinnuttamiseen.
- ymmärtää kestävyyshaasteita, niiden keskinäisiä riippuvuuksia sekä asioiden ja
ongelmien monia näkökulmia.

KANSAINVÄLISYYS JA MONIKULTTUURISUUS
Valmistuva opiskelija osaa toimia monikulttuurisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä ja verkostoissa.

- tuntee oman kulttuuritaustansa vaikutuksia toimintaansa ja osaa kehittää
monikulttuurisuutta huomioivia toimintatapoja työyhteisössään.
- osaa seurata ja hyödyntää oman alansa kansainvälistä kehitystä työssään.
- kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään

ENNAKOIVA KEHITTÄMINEN
Valmistuva opiskelija osaa kehittää oman alan tulevaisuutta ennakoivia ratkaisuja soveltaen olemassa olevaa tietoa sekä tutkimus-ja kehittämismenetelmiä.
- ratkaisee ongelmatilanteita luovasti ja uudistaa toimintatapoja yhdessä muiden kanssa.
- osaa työskennellä projekteissa yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa.
- osaa soveltaa kehittämisessä alan olemassa olevaa tietoa ja hyödyntää tutkimus- ja
kehittämismenetelmiä.
- osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja oman
alansa tulevaisuutta ennakoiden.

Koulutuskohtaiset osaamistavoitteet ( kompetenssit)

SH kompetenssit
1. Asiakaslähtöisyys
-Asiakas oman elämänsä asiantuntija
-Asiakas aktiivisena osallisena hoidossaan
-Asiakkaan läheisten osallisuus hoidossa
-Vuorovaikutus ja dialogi asiakkaan hoidossa

2. Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus
-Eettisyys hoitotyössä
-Sairaanhoitajan ammatillisuus ja asiantuntijuus
-Sairaanhoitajan ammatti-identiteetti
-Verkosto- ja työparityö

3. Johtaminen ja yrittäjyys
-Johtamistaidot
-Sosiaali- ja terveysalan työyhteisötaidot
-Sairaanhoitajan työ ja urakehitys

4. Kliininen hoitotyö
-Potilaan psykososiaalinen tukeminen
-Toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset
-Hoitotyön toiminnot
-Infektioiden torjunta
-Lääkehoito
-Anatomia ja fysiologia
-Patofysiologia
-Ravitsemushoito

5. Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko
-Hoitotieteen tuottama tietoperusta ammatilli-sessa päätöksenteossa
-Hoitotyön päätöksentekoprosessi
-Tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatio-osaaminen
-Näyttöön perustuva toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa

6. Ohjaus- ja opetusosaaminen
-Ohjaus- ja opetusprosessi
-Ohjauksen ja opetuksen kontekstit
-Ohjaus- ja opetusmenetelmät

7. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
-Terveyden edistämisen terveyspoliittinen ohjaus ja arvoperusta
-Väestön terveys ja hyvinvointi
-Sairauksien, tapaturmien ja terveysongelmien ehkäisy
-Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keskeiset aihepiirit ja menetelmät

8. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö
-Sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmä
-Palvelutoiminta
-Palveluasiakkuus
-Terveydenhuolto virtuaaliympäristössä
-Teknologian käyttö potilaan hoidossa

9. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus
-Turvallisuus ja riskien hallinta
-Potilasturvallisuus
-Laatu ja laadunhallinta
-Tietosuoja ja -turvallisuus


TH- kompetenssit

1. Terveyttä edistävä terveydenhoitajatyö
-Preventiivinen ja promotiivinen terveydenhoitajatyö
-Voimavaroja vahvistava terveydenhoitajatyö
-Etsivä terveydenhoitajatyö
-Monikulttuurinen terveydenhoitajatyö
-Toimintamallit ja työmenetelmät terveydenhoitajatyössä

2. Yksilön, perheen ja yhteisön asiakaslähtöinen terveydenhoitajatyö
-Lasta odottavan perheen terveydenhoitajatyö
-Lapsen, nuoren ja hänen perheensä terveydenhoitajatyö
-Työikäisen ja hänen työyhteisönsä terveydenhoitajatyö
-Ikääntyneen ja hänen perheensä terveydenhoitajatyö

3. Terveellisen ja turvallisen ympäristön edistäminen
-Ympäristöterveyden edistäminen
-Tartuntatautien ehkäisy, hoito ja rokottaminen

4. Yhteiskunnallinen terveydenhoitajatyö
-Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen
-Terveyspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen

5. Terveydenhoitajatyön johtaminen ja kehittäminen
-Terveydenhoitajan ammatti-identiteetti ja ammattieettinen toiminta
-Terveydenhoitajatyön johtaminen
-Tulevaisuussuuntautunut terveydenhoitajatyö

Vuositeemat

1. vuosikurssi Hoitotyöhön perehtyjä
Opiskelija perehtyy hoitotyön perusteisiin sekä ymmärtää monitieteellisen tiedon merkityksen ammatillisen osaamisen lähtökohtana.

2. vuosikurssi Kliinisen hoitotyön osaaja
Opiskelija pystyy ohjattuna suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan asiakkaan/ potilaan kokonaishoitoa yhdessä asiakkaan/potilaan ja hänen läheistensä kanssa hoitotyön arvojen ja periaatteiden ohjaamana. Opiskelija laajentaa hoitotyössä tarvittavaa monitieteistä tietoperustaa.

3. vuosikurssi Hoitotyön / terveydenhoitotyön soveltaja
Opiskelija toimii kehittävän työotteen mukaisesti näyttöön perustuvassa hoitotyössä ja terveydenhoitotyössä yksilö-, perhe-, ryhmä- ja yhteisötasolla.

4. vuosikurssi Hoitotyön /terveydenhoitotyön kehittäjä
Opiskelijan ammatillista päätöksentekoa ohjaa monitieteinen tietoperusta ja hän kykenee kehittämään näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja terveydenhoitotyötä. Opiskelija ymmärtää vastuunsa itsensä ja alan kehittämisessä sekä moniammatillisissa ja – alaisissa yhteisöissä. Opiskelija käyttää paikallisen päätöksenteon vaikuttamiskanavia väestön terveydenedistämisessä.

Yleistä

Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksessa suoritetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulu-tutkinto. Sairaanhoitajatutkinnon laajuus on 210 opintopistettä ja terveydenhoitajatutkinnon 240 opintopistettä. Koulutus kestää 3,5 – 4 vuotta. Opinnot koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä sekä vapaasti valittavista opinnoista.

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa säätelevät ammattikorkeakouluopintoja koskeva laki (932/2014) ja asetus (1129/2014). Ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamiseksi koulutus täyttää Kajaanin ammattikorkeakoulun tutkintosäännön 3 §:ssä mainittujen säädösten lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain (559/94) ja asetuksen (564/94) 2005/36/EY ja 2013/55/EU mukaiset vaatimukset.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) hyväksyy sairaanhoitajalle ja terveydenhoitajalle heidän suoritettuaan ammattiin johtavan koulutuksen, hakemuksesta oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä sekä oikeuden käyttää asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä sairaanhoitaja (AMK) tai sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja (AMK). Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto pitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä valvontatehtäviensä hoitamiseksi.

Yleiset tavoitteet ja ammatillinen osaaminen

Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisesti määritellyille ja yhteisesti hyväksytyille ammatillisille osaamisalueille eli kompetensseille. Ne on määritelty sekä ammattikorkeakoulututkintojen yhteisinä kompetensseina (Arene ry.) että sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan tutkintokohtaisina kompetensseina. Kompetenssit, osaamisen tavoitteet ja osaamisen keskeiset sisällöt on kuvattu seuraavissa taulukoissa.